Lappeenrannan kaupunginteatterin vauhdikas Vaahteramäen Eemeli on täynnä musiikkia, nostalgiaa ja sydämellisessä maailmassa touhuavia hauskoja hahmoja

26.11.2018

Lappeenrannan kaupunginteatterin syyskauden 2018 viimeinen ensi-iltaesitys on Astrid Lindgrenin iki-ihana Vaahteramäen Eemeli. Hauskan ja vauhdikkaan esityksen ensi-ilta on lauantaina 1.12. klo 18 suurella näyttämöllä. Esitykset jatkuvat aina keväälle 4.4. saakka.

Iiris Rannion ohjaama koko perheen satuklassikko on melkoinen runsaudensarvi. Yleisö pääsee mukaan kotoisan Kissankulman elämään renkeineen, piikoineen ja possuineen. Rannio kertoo, että luvassa on viihdyttävä, monipuolinen ja hauska esitys.

– On verstashuonehaikeutta, värikkäitä markkinoita, ihanaa kesätunnelmaa ja hauskanpitoa ystävän kanssa sekä hampaan irrotus ja kulhoreissu. Mukana on paljon lauluja ja elävää musiikkia, jota säestää kolmihenkinen orkesteri kapellimestari Jani Polan johdolla.

– Halusimme esitysvalinnalla huomioida erityisesti lapset, joille tarjotaan nyt korkeatasoista ammattilaisten tuottamaa näyttämötaidetta. Koko porukka on kiinni tässä, samoin bändi. Tämä on valtava panostus meiltä kaikilta.

Eemelinä nähdään Vilma Putro, jonka mukaan yleisö pääsee näkemään tunnistettavan, kirjoista tutun klassikon.

– Esitys on täynnä lapsuuden nostalgiaa, jota tarjoillaan autenttisena näyttämöllä. Eemeli on varmasti jokaiselle tuttu hahmo, joten esitys sopii ihan jokaiselle, myös aikuisille. Tarina käsittelee hellästi ja kauniisti lapsuutta sekä paljon ajatuksia herättäviä ihmissuhteita.

Putron mielestä Vaahteramäen Eemeli on ennen kaikkea ihana puolustuspuhe lapsen vilkkaudelle ja vapaudelle.

– Lapset eivät käyttäydy hullunkurisesti, vaan sitä tekevät kiltit aikuiset, jotka määrittävät lapsille rajoja ja näkevät lasten metkut. Tässä ollaan armollisia lapsille ja kannustetaan siihen, ettei aina tarvitse pysyä niin ryhdikkäästi tietyssä ruodussa.

Putro on ohjaaja Rannion tapaan aina tykännyt Eemelistä, joka hyvää tarkoittaessaan päätyy kerta toisensa jälkeen verstashuoneeseen puu-ukkoja veistelemään.

– Eemeli ei ole rämäpäinen vaan hyväntahtoinen, kekseliäs ja empaattinen lapsi. Hän haluaa aina auttaa muita, mutta samaan aikaan hänellä on vilkas mielikuvitus. Eemelin metkut syntyvätkin pitkälti mielikuvituksen ja auttamishalun yhteensovittamisesta.

Eemelin ohella Kissankulmassa isoissa rooleissa nähdään tietysti pikkusisko Iida, Eemelin kanssa leikkivä Aatu-renki sekä koominen isä, äiti ja Liina-piika. Mukana pyörivät myös omine koreografioineen erilaiset eläinhahmot. Rannio kehuu erityisesti Iidaa esittävää 12-vuotiasta Peppi Paanasta.

– Peppi on yleisskarppi, reipas ja erittäin hyvällä itsetunnolla varustettu tyyppi, jota ei hirvitä edes silloin, kun häntä nostetaan lipputankoon, Rannio sanoo.

– Peppi on todella lahjakas nuori, joka tanssii, laulaa, liikkuu ja replikoi luontevasti. Haluan roolihenkilöistä nostaa vielä esille erikseen Eemelin isän. Jos isä vain rauhoittuisi Eemelin suhteen, kaikki olisi hyvin, Putro lisää.

Kanasambaa ja puu-ukkoja

Hauskojen hahmojen lisäksi esitys tarjoaa yleisölle Rannion mukaan Georg Riedelin säveltämiä tuttuja lauluja.

– Jani Pola on tehnyt muun muassa sambasovituksen, jossa laulusta vastaa possu. Kanatkin ovat siinä keskeisesti mukana, joten nimitämme sitä kanasambaksi. Esityksessä nähtävien tanssien koreografiasta vastaa Jussi Virkki.

Rannio kuvailee suurelle näyttämölle loihdittua maailmaa ”sydämelliseksi paikaksi, johon voisi jopa myydä retkiä”. Lavastuksesta ja pukusuunnittelusta vastaava skenografi Samuli Halla kertoo rakentaneensa oman tulkintansa Eemelin maailmasta vanhojen ruotsalaisten elokuvasovitusten ja kirjakuvitusten pohjalta.

– Vanhanaikaisessa miljöössä on mielestäni ilmaisu- ja tunnevoimaa eikä se jää muoviseksi. Aikaa vietetään paljon pihapiirissä ja sisätiloissa, mutta välillä piipahdetaan toki Marjolahdessa, tohtorin luona ja Vinnikan markkinoilla.

Vaahteramäen Eemelin maailmaan kuuluvat perinteiseen tapaan myös puu-ukot, joiden tekoon on saatu yhteistyöapua Outokummussa lavasterakentamista opiskelevilta henkilöiltä.

– Riverian lavasterakentajalinjan oppilaat ovat työstäneet meille puu-ukkojen lisäksi muitakin elementtejä esitystä varten. Olemme todella kiitollisia heidän avustaan. Yhteistyö hyödyttää niin teatteria kuin opiskelijoitakin, jotka pääsevät rakentamaan lavasteita oikeaa esitystä varten, Halla sanoo.

– Puu-ukot ovat todella laadukkaita ja toisiinsa nähden erilaisia. Meistä jokainen onkin löytänyt jo oman nimikkoukon niiden joukosta, Vilma Putro nauraa.

Eemeli herättää muistoja

Jokaisella tulee varmasti jokin tietty asia tai hetki mieleen, kun kuulee Vaahteramäen Eemelistä. Myös Putrolla, ohjaaja Ranniolla ja skenografi Hallalla on omat mieleenpainuvimmat Eemeli-muistonsa.

– Minulle varsinkin lapsuudessa Eemelin kohokohta oli, kun Eemeli yritti irrottaa Liinalta hammasta. Ajatuskin koko hommasta on hulvaton, Putro sanoo.

– Minulla taas on jäänyt mieleen parhaiten kohtaus, jossa Eemeli pakenee verstashuoneesta ja painelee ruoka-aittaan nukkumaan, Rannio kertoo.

– Eemelissähän hauskinta on aina ollut ja tässäkin esityksessä tulee olemaan, kun isälle tapahtuu jotakin. Siinä perusdynamiikassa on jotain todella koomista, kun isä on aina niin vakavissaan Eemelin suhteen, Halla hymyilee.

Eemeli_mg_6848_Aki Loponen_450x300.jpgKuva: Vaahteramäen Eemeli. Kuvaaja: Aki Loponen.

Tietoa näytelmästä:

Astrid Lindgren
Vaahteramäen Eemeli
Ensi-ilta suurella näyttämöllä la 1.12. klo 18
Esityksiä 4.4.2019 saakka.

Työryhmä:

Ohjaus: Iiris Rannio
Musiikin sovitus ja johto: Jani Pola
Tanssinumeroiden koreografiat: Jussi Virkki
Lavastus ja puvut: Samuli Halla
Valosuunnittelu: Timo Hämäläinen
Äänitekniikka: Tomi Aronen
Kampaukset ja maskeeraus: Pinja Ruokolainen, Milma Kiviranta
Lavasteiden rakennus: Seppo Ihalainen, Vesa Hulkkonen, Jukka Malaska, Juha Turkkelin
Lavastusrakennusapu: Riverian lavasterakentajalinja, Outokumpu
Pukujen valmistus: Päivi Hanttu-Lindström, Anu Hovi, Päivi Saarimäki
Tarpeisto: Sirpa Tervo, Riikka Pulkkinen, Laura Suoniitty
Projisoinnit ja traileri: Kimmo Pasanen
Valot: Timo Hämäläinen, Topi Jukka, Petri Mättö
Näyttämömestarit: Kirka Haikonen, Matti Sirkiä
Näyttämömiehet: Vesa Hovi, Matti Jarva
Kuiskaaja-tarpeistonhoitaja: Laura Suoniitty
Järjestäjä: Jari Seppälä, Jani Kassinen
Pukija – pukuhuolto: Eva Eronen

Suomennos: Leena Havukainen.

Laulujen suomennokset: Leena ja Arto af Hällström.

Henkilöt:

Eemeli: Vilma Putro
Iida: Peppi Paananen
Anttoni-isä: Mika Piispa
Alma-äiti: Anna-Kaisa Makkonen
Aatu, renki: Jose Viitala
Liina, piika: Anna Andersson
Pöperö-Maija: Marja-Liisa Ketola
Tohtori: Jussi Johnsson
Rouva Petrell: Sanna Kemppainen
Rovasti: Willehard Korander
Ruustinna: Susanna Kauppi
Pormestari: Jarno Kolehmainen
Opettaja: Mirkka Kuosmanen
Possu: Jussi Virkki
Luukas-hevonen: Jose Viitala / Mika Piispa
Kanat: Tarja Kuorttinen. Mirkka Kuosmanen
Leka-Reiska: Jussi Johnsson
Hieno herra, perinteen kerääjä: Jarno Kolehmainen
Pulteri, renki: Jussi Johnsson
Varpunen, varas: Willehard Korander
Kuuluttaja-Gunnar: Jussi Virkki
Lola, parrakas nainen: Sanna Kemppainen
Poliisi: Tarja Kuorttinen
Lehmä: Susanna Kauppi
Kyläläisiä, potilaita, markkinakansaa: Willehard Korander, Jussi Johnsson, Jarno Kolehmainen, Sanna Kemppainen, Jussi Virkki, Tarja Kuorttinen, Susanna Kauppi,
Mirkka Kuosmanen, Marja-Liisa Ketola

Muusikot:

Kosketinsoittimet, harmonikka: Jani Pola
Basso, kitara: Pekka Ranta / Simo Kärki
Rummut, lyömäsoittimet: Mikko Taipale / Onni-Pekka Kanerva

Esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma.

Lehdistökuvat:

Kuvaaja Aki Loponen. Kuvat ladattavissa: https://kuvapankki.ekarjala.fi/main.php?g2_itemId=27634

Lisätietoja:

Ohjaaja Iiris Rannio,
iiris.rannio@gmail.com

Teatterinjohtaja Timo Sokura, puh. 040 670 0508
timo.sokura(at)lappeenranta.fi