Puistot

Lappeenrannassa on paljon viheralueita aivan keskustasta taajama-alueen laitamille asti. Lappeenrannassa arvostetaan viihtyisää kaupunkiympäristöä. Muun muassa kaupungin runsaat ja näyttävät kesäkukkaistutukset ovat saaneet paljon kiitosta sekä paikallisilta että matkailijoilta.

Kaupungissa on myös puulajipuisto eli arboretum. Sen puut ja pensaat ovat jo hyvään ikään ehtineitä, ja puistossa voitkin nähdä kuinka isoksi esimerkiksi oma taimesi saattaa kasvaa. Arboretum sijaitsee vesitornin ympäristössä.

Keskuspuisto eli Kirkkopuisto

Keskuspuisto, jota kutsutaan myös Kirkkopuistoksi, perustettiin 1800-luvun loppupuolella Lappeen Marian kirkkoa ympäröivälle alueelle. Tuolloin Lappeenrannassa kunnostettiin myös muita puistoja erityisesti kylpylämatkailua tukemaan.

Kirkon kupeelta alkava Keskuspuisto jatkuu ylärinteeseen päin Lappeenrannan sankarihautausmaalle, joka on Suomen toiseksi suurin sankarihautausmaa. Hautausmaalle on haudattu talvi- ja jatkosodassa menehtyneitä sankarivainajia sekä siviilejä. Vuodesta 1993 lähtien on hautausmaalle tuotu ja siunattu Karjalaan kätkettyjä tunnistettuja tai tuntemattomaksi jääneitä vainajia yli 500.


Vapaudenaukio ja Paasikivenpuisto

Kirjaston takana oleva laaja Vapaudenaukio ja sen jatkeena oleva Paasikivenpuisto on uudistettu 2014. Tuolloin Vapaudenaukion alle rakennettiin maanalaista pysäköintitilaa (P-Pormestari). Puistoalue on kokonaislaajuudeltaan 9600 neliötä, josta 8200 neliötä on kansirakentamista. Viherkannen rajallinen kasvualustapaksuus estää suurten puiden istuttamisen, joten alueelle on istutettu pienempiä ja kestäviä puita, kuten pihlajia, kirsikoita ja muita pienikasvuisia koristepuita ja pensaita. Alapuolisesta paikoitushallista pääsee kätevästi keskelle puistoa portaiden kautta. Paasikivenpuiston ja Vapaudenaukion halkaisee kevyenliikenteen reitti, joka kuuluu pyöräilyreitistöön. Taide on osa puistokokonaisuutta.


Arboretum

Lappeenrannan arboretum on perustettu 1980. Arboretumin perustamista ei aloitettu nollasta, sillä puisto oli ollut olemassa jo kymmeniä vuosia. Ennestään siellä kasvoi noin 70 erilaista puuvartista lajia. Arboretumissa on varattu istutuspaikka 87 erilaiselle havukasville ja 450 erilaiselle lehtipuulle ja -pensaalle. Kasvit on ryhmitelty laji- ja sukukohtaisiin ryhmiin, jolloin toisilleen läheistä sukua olevat kasvit ovat samalla alueella. Tällöin niiden keskinäinen vertailu on mahdollista. Arboretum sijaitsee kaupungin ydinkeskustan välittämässä läheisyydessä, keskustasta itään johtavan Valtakadun molemmin puolin. Tutustuminen on helppo aloittaa Vesitornilta.
Lisätietoa Lappeenrannan puistoista


Rantapuisto eli Kasinon puisto

Kaupunginlahden matkustajasataman rakentamisen aikoihin 1800-luvun loppupuolella Kaupunginlahden rantaa siistittiin Rantapuistoksi eli Kasinon puistoksi, jota kehitettiin osana kylpylämatkailua. Kylpylän asiakkaat tapasivat tuolloin – kuten nykyäänkin – käyskennellä puistossa hoitojensa lomassa. Rantapuistoa kutsutaan myös Kasinon puistoksi Kylpylän vieressä sijaitsevan Ravintola Kasinon mukaan.

Nykyisin lapsiperheitä houkuttelee Rantapuistoon muun muassa Kipparinkatuun rajoittuva leikkipuisto. Rantaraitti penkkeineen sekä satama kioskeineen ovat suosittuja kaupunkilaisten kohtauspaikkoja, ja usein puistopuiden suojassa järjestetään piknikjuhlia.


Vanhapuisto eli Pusupuisto

Lappeenrannan ensimmäinen puisto Vanha puisto eli Pusupuisto perustettiin 1850 Lappeenrannan Linnoituksen etelänpuoleisten vallien edustalle, nykyisen Kristiinankadun varrelle. Vanha puisto sai lempinimekseen Pusupuisto, koska siitä tuli suosittu varusmiesten ja heidän tyttöystäviensä kohtauspaikka. Puiston laidalla, vastapäätä Hotelli Patriaa, sijaitsee Lappeenrannan vanhin kioski, Pusupuiston kioski, jonka katon viirissä komeilee vuosiluku 1893.

Lappeenrannan Kesäteatteri sijaitsee vanhassa puistossa Linnoituksen vallien lomassa.