Salpalinja

Salpalinja on toisen maailmansodan aikainen puolustuslinja. Linjaan kuuluvia rakenteita on nähtävissä myös Lappeenrannan alueella. Linnoitteisiin voi tutustua retkeilyreiteillä omatoimisesti tai opastetuilla kierroksilla.

Talvisodan päättyessä maaliskuussa 1940 kasvoi huoli uusien rajojen puolustamisesta, kun Karjalan kannaksen linnoitteet oli menetetty. Aloitettiin laajan puolustuslinjan rakentaminen Suomen itärajalle. Rauha solmittiin muutama vuosi myöhemmin ja ennen kuin taistelut ehtivät Salpalinjalle asti. Siksi linnoitteet ovat säilyneet tähän päivään asti.

Rakentaminen

Puolustusvoimien ylipäällikkö C.E.G. Mannerheim nimitti linnoitustöiden johtajaksi kenraalimajuri E. Hanellin, jonka johdolla hyväksyttiin laaja linnoittamissuunnitelma Suomen itärajalle. Puolustuslinjan esikuvana oli Suomen itsenäistymisen jälkeen tehdyt Karjalan kannaksen linnoitteet eli Mannerheim-linja.

Salpalinjalla rakentaminen tapahtui pääasiassa välirauhan aikana 1940-1941. Sodan jatkuessa kesällä 1941 linnoitustyöt keskittyivät rintamalle. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa Salpalinjan rakentamista ja varustamista jatkettiin uudelleen kesällä 1944.

    Salpalinja on noin 1200 km mittainen.
    Salpalinjaa oli parhaimmillaan rakentamassa 35 000 henkeä.
    700 teräsbetonikorsua ja yli 3000 puista kenttälinnoitetta.

    25 luolaa ja noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa.

    225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä

Salpalinja Rutolassa

Rutolassa Salpalinjaan voi tutustua noin 3,5 kilometrin pituisella Rutolan kyläpolulla, joka sijaitsee noin 12 km Lappeenrannan keskustasta länteen. Kylätoimikunnan ylläpitämällä polulla pääsee tutustumaan sekä Salpalinjaan että Rutolan kylän sahahistoriaan. Polun varrella on kaksi Salpalinjan korsua. Polun lähtöpiste ja kartta on Rutolan VPK:n tallin seinällä osoitteessa Munterontie 216. Polulla voi liikkua itsenäisesti tai voit tilata oppaan joko koko kierrokselle tai vain Salpalinjan kohteisiin.
Lisätietoa www.salpalinjanhovi.com/nahtavyydet/

 


Salpalinja Voisalmessa

Voisalmensaaren eteläosan on rakennettu neljä teräsbetonista konekiväärikorsua, joista vain yhteen, numero 5:een, pääsee tutustumaan sisälle. Korsujen ympäristössä ja taustalla on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja. Voisalmentien länsipuolella korsun numero 5 läheisyydessä hautoja on tuettu betonilla ja alueella on lisäksi kolme betonista ampumapesäkettä, joista yksi on katettu. Betonilla  tuetut taisteluhaudat ovat Salpalinjalla harvinaisia. Asemien eteläpuolella on kivinen panssarivaunun este.
Lisätietoa www.salpakeskus.fi/sites/default/files/tiedostot/Voisalmi_esite.pdf

Salpalinja Ylämaan Hostikan alueella

Salpalinjan rakenteita on useassa paikassa Hostikan kylän ympäristössä. Kasarintien läheisyydessä on panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu, konekiväärikupupesäke, konekiväärikorsu sekä tulenjohtokorsu. Tuomistonmäen alue Hostikantien varressa on kunnostettu museoalueeksi. Alueella on konekiväärikorsu B167 ja majoitustunneli B166. Yhteys- ja taisteluhautoja sekä asemia on kunnostettu alueella. Alueen pohjoisosassa on vielä konekiväärikorsu B150.
www.salpakeskus.fi/sites/default/files/tiedostot/Hostikka_esite.pdf